perjantai 15. joulukuuta 2017

15.

Tänään illalla pääsen Ultra Bran keikalle Hartwall-areenalla. Kun ensimmäisen kerran noteerasin yhtyeen paluun, en ajatellut että löytäisin itseni valmistautumassa kuulemaan bändiä vielä kerran -tyyliin.

Musiikki on kohtuullisen iso osa arkea ja juhlaakin. Kuuntelen sujuvasti kaikenlaista musiikkia ja tykkään antaa musiikin viedä. Olen huomannut kerääväni oman elämäni teemabiisejä ja luopuvani niistä, kun kappaleen voima ei enää kanna tai se ei ole enää ajankohtainen.

Sen sijaan en kaipaa musiikkia urheillessani. Silloin tällöin juoksulenkille laitan kuulokkeet korville, mutta tämä tapahtuu max. pari kertaa vuodessa. Olen ajatellut, että urheilu on minun mindfulness-harjoitus, johon en kaipaa musiikkia. Lenkillä ajatukset tulevat ja menevät omalla painollaan. Joskus työstettävänä ollut työasia on saanut ratkaisunsa lenkillä. Usein mieli ja kroppa  rauhoittuu ja palautuu muusta rasituksesta. Jokaisella lienee oma tiedostettu tai tiedostamaton tapansa.

Mutta nyt, Ultra Bra!

torstai 14. joulukuuta 2017

14.

Tänään työpäivän jälkeen suuntasimme lentokentälle tyttäreni kanssa ja matkustimme etelään. Tarkemmin sanoen kohteena on eksoottinen Espoo. Teemu taas suuntasi kulkunsa kohti Toblachia. 

Täytyy kyllä sanoa, että kun olen tyttäreni kanssa matkustanut heti muutaman kuukauden ikäisestä lähtien, niin kyllä se vaan aika tavalla on helppoa jo 5v6kk kanssa. Sikäli kun vaikeusastetta pääsee mittamaan n. 40min pituisella lennolla. Hän oli muistaakseni alle kahden kuukauden ikäinen, kun matkustimme Ruotsin Kalmariin, Ironmaniin. Teemu teki tuolloin IM:n ennätyksensä 8:21:51, josta hän ei paljoa jäänyt tänä vuonna Regensburgissa ajalla 8:25:28. Kalmarissa kisasi myös Fisu-kategorian ystäväni Maija, mutta minun suurin tarmoni keskittyi vauvan "hengissä pitämiseen". Kaikkia oli niin uutta ja epävarmaa. 

Otin kuvan myös itsestäni, mutta käytin jotain silmäpussifiltteriä. Ei jatkoon!

Ai miksikö tällainen etelänmatka? Huomenna on Ultra Bran keikka!!!

keskiviikko 13. joulukuuta 2017

13.

Kirjoittelin luukussa kolme uudesta CycleOpsin trainerista ja softasta nimeltä Zwift. Asiaan ei niin vihkiytyneille tiedoksi, että kyseessä on siis harjoitusvastus, jonka avulla voi ajaa omalla pyörällään sisällä ja ohjelma, joka mahdollistaa virtuaaliajamisen yhdessä muiden kanssa kuvitteellisilla reiteillä.

Jaksaa, jaksaa. Painaa, painaa!

Tässä listattuna meidän molempien huomioita asiaan liittyen nyt parin viikon käytön jälkeen (yhteensä 515km, 7300nm ja 16h57min):

  • Uutta innostusta sisäpyöräilyyn talveksi.
  • Motivoi ja antaa samoja tuntemuksia kuin ulkona ajaminen.
  • Kilpailuelementit säilyttävät tehon harjoituksissa.
  • Vaatimuksena hyvä vastus, jota ohjelmisto pystyy ohjaamaan.
  • Isommilla kuskeilla direct drive on hyvä esimerkiksi kireissä.
  • Tuuletin tuo ajomukavuutta vähentämällä reilusti hikoilun määrää.
  • Helpommin löytyy syitä pysyä sisällä.
  • Mahdollisesti syy skipata yhteisharjoitukset, joissa pitää mennä ja nähdä ihmisiä.
  • Saa uusia Strava-seuraajia.
  • Voi kytätä milloin muut treenaa. (Voi tilata ilmoitukset.)
  • Hyvä keino lämmitellä, jos ulkona on ollut viileää. Hyvä lajinomainen extra harjoituksen loppuun.
  • Hauskoja avattareen liittyviä valintoja.
  • Perhe voi osallistua harjoitukseen; juttelu, kannustus, huoltaminen jne.
  • Hikisten treenikamojen määrä lisääntyy.

Rutistuksen lopputuloksena QOM!

tiistai 12. joulukuuta 2017

12.

Taas on maa lunta tulvillaan! Suinkaan minä en talvea tai lunta vihaa, pikemminkin päinvastoin! Mutta jos saisin esittää toiveen, niin sitä voisi tulla esim. illasta vaikkapa aamuyöhön siten, että aura-autot ehtivät tehdä hommansa ennen kuin MINÄ lähden pyörällä punnus perässä päiväkotiin ja töihin.


Aamulla oli oikein mukava talvinen ajokeli ja 6km matkaan aikaa meni 31 minuuttia. Työpäivän ja 15cm lumentulon jälkeen aikaa meni 43 minuuttia. Viimeisen kilometrin sain ajaa juhlallisesti auran perässä, joten ei voi valittaa.


Ei pidä aliarvioida kiireisen perheenäidin arkiliikunnan vaikutusta peruskuntoon! Tämä on edelleen harjoitteluni yksi perusta. Joka päivä, väsyneillä jaloilla, tuoreilla jaloilla ja lisäksi pyöränhallinta kehittyy, kun joudun ajamaan hyvin erilaisissa olosuhteissa. Perjantain jälkeen olen ollut kaatumassa useampaan otteeseen, mutta pysynytkin pystyssä!


Onneksi kuitenkin Teemu tuli töistä (autolla) ajoissa eikä minun tarvinnut lähteä ajamaan karavaania uimahallille tyttären uimaharjoituksia varten. Lunta on tullut ja tulee koko ajan lisää. Tarmoa oli vielä ja salilla kulki ihan kivasti. Mitä nyt unohdin kengät kotiin, mutta näin siinä käy kun laittaa äkkinäisen asialle...