tiistai 2. kesäkuuta 2015

Tour de Tahko

Viime sunnuntaina järjestettiin ensimmäistä kertaa Tour de Tahko. Vaikka viime postauksessa kirjoitin kisakauden alkavan Vanajanlinnassa, niin jotenkin unohdin että viivalla pitääkin olla aikaisemmin! Erittäin hyvä ja hyvin järjestetty tapahtuma, joten ensi vuodeksi vaan paljon ajajia mukaan!

Tässä vatsatautitoipilas. Tahkolla on nykyään tosi hyvät olosuhteet perheille.
Menimme kannustusjoukkojen kanssa Tahkolle jo perjantaina. Luonnollisesti elämässä sattuu ja tapahtuu, joten Irongirlin puolustusjärjestelmä petti ja vatsatauti tuli kylään... Mutta Tahko Span Suitesit ovat aivan mahtava majoitusvaihtoehto Tahkolle. Nytkin olimme aivan tapahtumien keskipisteessä.

Lähtö- ja maalipaikka pystyssä.
Teemu veti viikonloppuna triathlonleiriä ja itse uiskentelin ja juoksentelin ennen ajoa. Kävin vähän fiilistelemässä viime vuoden menestysreitillä ja oli aika messevää juosta se 10km lenkura ja miettiä kuinka sitä lato menemään ja tunne oli se, että saa kyllä muutkin juosta jos ohi mielivät. Good times.

Pyörä kisakunnossa.
Mutta Tour de Tahkolle olin ilmoittautunut 92km kuntosarjaan, sillä kilpasarjassa ei voinut ajaa triathlonpyörällä. Ja niin teki muuten Teemukin. Lähdin oman startin hänniltä, koska ymmärsin, että se olikin ohjeistuksena. Ensimmäiset 10km ajoimme auton perässä ja porukka venyi heti nauhaksi. Ennen kuin vapaa-ajo alkoi, olin pääryhmän takana. Koska olin liikkeellä triathlonpyörällä, niin pidin 10m välin edellä ajavaan koko matkan. Siis tietysti siinä alussa saattoi väli olla pienempi käännöksissä, mutta muuten ajoin koko matkan yksin.


Nilsiän ja Juankosken välille mahtuu aika monta mäkeä. Tuulikin riepotti välillä ihan kunnolla, mutta matka taittui ja fillis oli tosi hyvä. Silloin tällöin sitä miettii, että aloitinkohan liian kovaa ja että kestänkö tätä kyytiä koko matkan ja niin myös nyt. Varsinkin nyt, kun kyseessä oli toinen ulkoilmalenkki maantiellä. Mutta kaikesta huolimatta puskin koko matkan itsekseni keskivauhdin ollessa 29,7km/h, eli 92km aikaan 3:05. Joten oikein tyytyväinen voi olla. Olin sarjassani neljäs, hävitin kakkostilaan vain n. 40s.

Numero. Ja oikeaoppisesti kiinnitettynä.

Teemu on ennustanut että tekisin Tahkolla vielä ennätykseni (eli alle 5:08), siis tänä vuonna. Ja tämä ajo kuulemma vahvisti sitä ennustusta. Minusta se kuulostaa edelleen päättömälle, mutta annas kattoo vielä!

Ja niin, se vatsatauti iski sitten minuunkin eilen. Edellinen kerta oli vuonna 1992, ja heti perään vuonna 2015. Mutta aika karmea kokemus tämäkin... Brr...